Nettideittailun syvin olemus
Mielenkiinnosta tuli paneuduttua aiheeseen ja hieman tutkittua mitä kaikkea
nykyaikainen deittailumuoto
pitää sisällään. Yhtäkkiä voisi ajatella kuinka helppoa on vain valita mieleisensä kumppani nettiprofiilin perusteella ja jatkaa tutustumista. Valitettavasti asia vain ei ole näin. Kun tarjolla on kymmeniä tai satoja ehdokkaita, monelle iskee ”shoppailuhimon” tyylinen tunne, jolloin ei osaa keskittyä kerralla yhteen henkilöön, vaan mielenkiinnon kohdetta vaihdetaan yhdellä hiiren klikkauksella, eikä lopulta löydetä kumppania kuukausienkaan etsinnän jälkeen. Tarjonnan määrä saa etsimään sitä täydellistä ”prinssiä” tai ”prinsessaa”, vaikka itsekään ei nyt ihan täydellinen olisi.Vastaavalla toiminnalla todennäköisesti jäisi yksin myös tosielämässä vaikkapa yökerhossa. Sain naispuoliselta ystävältäni hieman konsultaatiota asiaan naisen kannalta. Naiset saavat kokea monenlaista häirintää yli-innokkaiden miesten toimesta. Ja miehiähän riittää netin joka kolkassa. Tulee kuulemma kaikenlaisia ehdotuksia laidasta laitaan. Oma mielipiteeni asiaan tutustumisen jälkeen on, että nettiä voi käyttää enintään ensikontaktin luomiseen ja olisi tärkeää tavata luonnossa mahdollisimman pian, ettei tule käytettyä aikaa turhaan viestittelyyn vain huomatakseen, että toinen ei vastaakaan luomaansa mielikuvaa sitten oikeassa elämässä.
Valokuvastakaan ei välttämättä saa oikeaa kuvaa. Monet osaavat ottaa kuvat sellaisesta kulmasta, että näyttävät paremmalta kuin luonnossa. Photoshoppaus on sitten vielä oma taiteenlajinsa. Ihmisten pariutumiseen kun vaikuttavat niin monet asiat. Ulkonäkö ensisijaisesti, vaikka joku voisi toisin väittääkin. Käyttäkää hyvät ihmiset nettiä vain ensikontaktiin ja jatkakaa siitä normaalilla tavalla tapaamalla ja keskustelemalla esim puhelimessa. Näin säästätte aikaa ja vaivaa sekä itsenne isommilta pettymyksiltä.
Etusivulle
